Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

OSA 4 ”Itku pitkästä ilosta”

 
Elina lampsi kohti Haaveisen taloa. Hän soitti ovikelloa.
-      Ai hei, Elina! Taneli oli tullut avaamaan ovea.
-      Heipä hei! Ethän ole Leena nähnyt?
-      Ei, en. Miten niin? Onko hän kadonnut?
-      Hän lähti eilen illalla eikä tullut yöksi kotiin, Elina sanoi. – Onko Timo kotona?
-      Ei, hän on eräällä ystävällään tekemässä koulutyötä.
-      Viitsitkö kysyä, häneltä jos..
-      Jos hän tietäisi jotain Leenasta, totta kai. Teen kaikkeni asian ratkeamisen eteen. – Toivottavasti hän löytyy.
-      Toivotaan, Elina sanoi. – Sinulla on muuten upea paita, tuollaisen aikanaan Tapiollekin olisin halunnut ostaa, Elina sanoi.
-      Kuulinkin teistä, olen pahoillani, Taneli sanoi.
-      Mitä tuosta, ei minua haittaa yhtään. Olisi kiva joskus Taneli jutella lisää. Tuletko joku päivä katsomassa uutta kotiani?
-      Valitan Elina, en voi Timon ja.. ja.. Ja Cassandran takia, Taneli punastui.
-      Aa, okei, Elina sanoi suu auki - Ymmärrän. Hän hymyili tekopirteästi ja lähti. ”Olinkohan liian tungetteleva” Elina mietti itsekseen.
 
Tapion kertomukset uudesta elämästä Elinalle olivatkin totta. Tapio aikoi aloittaa uuden elämän. Katri kantoi tavaroita sisälle Mukavaisille ja hääpäiväkin oli jo varattu. Elämä hymyili Tapiolle, ainakin jokseenkin, Leena oli edelleen kadoksissa ja Anneli hänelle vihainen. Kymmenien vuosien parisuhde oli juuri saanut päätöksen. Silti Tapioa ei stressannut, hänelle oli aivan sama missä Leena oli. Julmaltahan se kuulostaa, mutta totta se oli. Hän vihasi Leenaa eikä Leenasta ollut muuta kuin harmia, hyvähän se vain oli, ettei hän ollut sotkemassa asioita. Katin toivomuksesta järjestettiin vain pienet häät. Vieraina oli eräs Tapion työtoveri Maisa, Leenan poikaystävä Timo, Tapion sisko Jutta perheineen ja muutama ystävä, Enni Tormonen, Aamu Mäkinen ja Juuso Kallio, ja Katrin entinen työkaveri ja Mukavaisten uusi siivooja. Myös Elina ja Anneli olivat tulleet.
-      Mitä te täällä? Tapio kysyi kummissaan.
-      En halua riidellä enää, Elina vastasi. – Ja Anneli on edelleen tyttäresi.
-      Aa, okei, käykää istumaan, Tapio sanoi ja näytti vaivaantuneelta.
-      Kävin kysymässä Tanelilta josko hän tietäisi jotain Leenasta, mutta hän ei tiennyt. Lupasi ottaa yhteyttä jos kuulee jotain. Oletko jo tehnyt rikosilmoituksen?
-      En, ole ehtinyt suuri päivä, Tapio sanoi ja myhäili.
-      Niin ja Leenan katoaminen onkin pikkujuttu, Elina mutisi ja näytti taas suuttuneelta. – Olen hyvin pettynyt sinuun Tapio, Elina jatkoi. Hän jäi kuitenkin seuraamaan seremoniaa Annelin kanssa, joka ei suostunut puhumaan isälleen mitään. Häät olivat upeat, musiikkia, tanssia, kakku, shampanjaa, erilaisia ruokia, ilotulitteita ja vaikka mitä. Ilta oli erittäin upea. Monet kehuivat, etteivät ennen ole olleet yhtä upeissa juhlissa. Jopa Elina, ilmeisesti sopumielessä, kiitteli Tapiota vuolaasti. Katrille hän ei puhunut sanaakaan.
-      Uskomatonta, Katri sanoi.
-      Eikö olekin? Tapio vastasi. – Taas kerran oikeus voitti, hän sanoi ja he nauroivat.
 
-      Minulla on ehdotus, Tiina sanoi.
-      Kerro se ihmeessä, Janus vastasi.
-      Tein alustavia laskelmia. Minusta olisi kannattavaa jos valtaisimme koko Kaunialan markkinat, ostaisimme kaikki kaupalliset toimet, Tiina sanoi.
-      Jos uskot että se kannattaa niin siitä vaan, ota minun pankkikortti kun menet asuntovälitykseen, Janus sanoi huolettomasti.
-      Tajuatko, että hanke maksaa alkuun 400 000? Tiina kysyi kummissaan.
-      Niin se pankkikortti on takkini taskussa, Janus sanoi ja hymyili. Tiina halasi häntä ja pomppi riemuissaan alas otti pankkikortin ja lähti asuntovälitykseen.
 
-      Tuukka! Tuukka se tapahtuu! Synnytys alkaa! Soita lääkäri, Raija huusi.
Tuukka juoksi puhelimen luokse, ja näppäili lääkärin numeron. Lääkäri saapui pian, hänen apulaisenaan oli Toni. Toni oli lääkäriharjoittelija ja hän oli tullut auttamaan synnytyksessä. Synnytys onnistui loistavasti. Lapsi ja äiti olivat molemmat terveitä.
-      Mikä sen nimeksi tulee? Tuukka kysyi.
-      Olli, Olli Vähälä, Raija vastasi. - Olli, Tuukka ja Pentti. Eikö sovi hyvin yhteen? Raija kysyi.
-      Juu, sopiihan ne, sanoi Tuukkaa ja yski yskää joka kuulosti niin teennäiseltä, että Raijakaan ei voinut olla sitä huomaamatta.
 
Kun ilta koitti, väki kokoontui Goottiloiden olohuoneeseen. Aleksanteri tulossa taide tunnilta, ja sen jälkeen juhlittaisiin Aleksanterin syntymäpäiviä. Kuului kun avain kääntyi lukossa.
-      Hyvää syntymäpäivää, Aleksanteri!
Aleksanteri hyppäsi taaksepäin ja nauroi sivistyneesti.
-      Kiitos, kiitos, hän vastasi sivistyneesti.
Cassandra oli juuri ojentamassa lahjaansa kun, palava lauta putosi hänen päällensä.
-      Cassandraaaa………
©2017 kauniala - suntuubi.com